Salama
"Tänne on mukava tulla töihin kun kokonaisuus on toimiva - juuri sellainen mitä alusta asti hakikin. Ja Vemssi lypsää hyvin. Paikat on helppo pitää siistinä kun navetta on heti rakennusvaiheessa pintoja myöten viimeistelty, sanoo Jukka Salama Kyyjärveltä. Edelleen tekisin samoin".
Suunnitellusti käyttöön
Jukka ja Jenna Salama rakennuttivat Suomen ensimmäisen täydellisen ”Avaimet käteen” -navetan, VANA:n vuonna 2012. Rakennus valmistui urakkasopimuksen mukaisesti viimeisteltynä lokakuussa. Navetta valmistui kokonaisurakkana, ja isäntäväen tehtäväksi jäi käynnistää tuotanto uudessa navetassa luovutuksen jälkeen marraskuussa. Käyttökokemuksia on jo kaksi ja puoli vuotta. Tärkeä tekijä VANAan päätymisessä Jukan mukaan oli, että ei itse pala loppuun rakentamiskesänä. Fyysisiä ja henkisiä voimia tarvitaan tuotannon käynnistämiseen uudessa navetassa. Myöskään rahoituspuoli ei aiheuttanut ylimääräistä huolta, kun kokonaiskustannus oli etukäteen tiedossa. Jukka ja Jenna pystyivät keskittymään karjansa kehittämiseen samalla, kun sivusilmällä seurasivat navetan valmistumista.
Lisää lehmiä ja toinen VMS
Vanhassa navetassa oli lehmiä 35 ja niillä hyvä keskituotos 9 700 kg. Nyt uudessa navetassa lehmiä on 72 ja keskituotos 11 000 kg. Jo ensimmäisenä käyttövuonna VMS:llä lypsettiin yli 600 tonnia maitoa, ja tahti on vain kiihtynyt. Viime vuonna maitoa tuli jo yli 650 tonnia. Uudessa navetassa lähdettiin liikkeelle yhdellä VMS:llä. Kun lypsyssä on 63 lehmää ja keskimaito on 34 kg päivässä, on aika hankkia lisää lypsykapasiteettia ja lisätä samalla lehmiä. Navetan toiminnallinen pohjaratkaisu on tehty kahden robotin karjakokoa silmällä pitäen. Navetan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tämä on otettu huomioon varaamalla valmiiksi tila toiselle robotille ja parsipaikat lehmille myös ruokintapöydän toiselle puolelle. Alkuvaiheessa sinne tuli tilat nuorelle karjalle. Lehmämäärä uudessa navetassa kasvaa tässä vaiheessa 95:een. Samojen seinien sisälle tulee enemmän lypsäviä isoa investointia kuolettamaan.
Toimiva huoltopalvelu turvana
Hankkeen suunnitteluvaiheessa kannattavuuslaskelmat tehtiin maidon tuottajahinnan optimistisen, todennäköisen ja riskihinnan mukaan. Nyt kun hinta on tänä keväänä laskenut, ollaan vielä todennäköisen hinnan tasalla. Nyt kun lehmämäärä kasvaa, tuotanto on entistä varmemmalla pohjalla. Laitteiden huollon hoitaa paikallinen DeLavalin huoltoteknikko Perttu Kokkinen, joka saa Jukalta ja Jennalta hyvän arvosanan palvelustaan.
Siihen se toinen VMS sopii niin kuin on suunniteltukin, mittasivat Jukka Salama ja DeLavalin laitemyyjä Rauno Liimatainen.
Kakkos-VMS asennetttin ja lehmien lukumäärä navetassa kasvoi tässä vaiheessa 95:en.
